3. Sähköinen kaupankäynti

3. Sähköinen kaupankäynti

Verkossa toimivan yrityksen menestys riippuu siitä, kuinka hyvin verkkopalvelu tavoittaa oikeat asiakkaat. Yrityksen on onnistuttava
sisältömarkkinoinnissaan siten, että se tuottaa asiakkaitaan kiinnostaa hyödyllistä sisältöä, joka tavoittaa asiakkaat oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Lähtökohtana on siis asiakas - ei se, mitä yritys itsestään haluaa viestiä. 
Mainonnan tavoite on saada lisää yrityksen kohderyhmään kuuluvia kävijöitä yrityksen verkkosivuille. Hakusanamainonnalla tavoitetaan potentiaaliset ostavat asiakkaat silloin kun he ovat tekemässä ostopäätöksiä.

Hakukoneoptimointi varmistaa, että yrityksesi tuotteet, palvelut ja brändi näkyvät hakutuloksissa ja että sivuston sisältö vastaa sitä, mitä asiakkaasi oikeasti verkosta etsivät.

Hakukoneoptimoinnin kolme kulmakiveä ovat sivuston tekninen toteutus, laadukas sisältö ja sivuston uskottavuus. Hyvä lähtökohta sivuston löydettävyyden kehittämiseen on sivuston tekninen SEO-auditointi: se kertoo, mitä sivustosi teknisen puolen ominaisuuksia pitää kehittää ja miten, jotta Google ja muut hakukoneet osaavat tulkita sivuston sisältöä oikein.

Laadukas sisältö tarkoittaa rakenteellisesti oikein laadittua, käyttäjälähtöistä sisältöä, joka kiinnostaa kävijöitä. Hakukäyttäytymisen analyysi eli avainsanatutkimus paljastaa, mikä asiakkaitasi verkossa oikeasti kiinnostaa

Facebook-mainonnalla ja display-mainonnalla teet brändiäsi tunnetuksi, varmistat näkyvyytesi tärkeiden kohderyhmien keskuudessa ja edistät myyntiä.

Kun kohderyhmälläsi on tarve löytää yrityksen tarjontaan liittyviä palveluja tai tuotteita, he aloittavat etsintänsä hakukoneista. Mainokset tulevat näkyviin hakutulossivulle hakukoneen tarjoamien luonnollisten hakutulosten rinnalle. Näkyvyyttä et voi hankkia pelkästään mainosbudjettia korottamalla: mitä paremmin mainos vastaa hakukoneen käyttäjän tekemää kyselyä, sitä paremmat mahdollisuudet on päästä kärkisijoille.

GDS (A global distribution system) on jakelujärjestelmä jonka kautta myydään automatisoidusti palveluita jakelujärjestelmän kautta kuluttajalle maailmanlaajuisesti. Tällaisia palveluita on esim.  lentoliput, hotellit, autot ja matkapaketit.  Suurin käyttäjäryhmä on matkatoimistot (sekä online että offline) erilaisten varausjärjestelmien kautta kuten: Amadeus, Galileo  ja  Sabre kautta. Tärkeintä matkailuyrityksen kannalta on että globaalit järjestelmät toimivat reaaliaikaisesti.  Varauksen tekemisen pitää olla helppoa ja toimivaa. Varaus pitää pystyä vahvistaman heti asiakkaalle.

4. Asiakaspalvelu

4. Asiakaspalvelu

Ihmiset muistavat parhaiten sen, millaiseksi he tuntevat itsensä keskustelun aikana.
Hyvän fiiliksen vaaliminen on keskeistä verkossakin!

Verkossa toimimisen perusperiaate on laadukas palvelu ja toimivat välineet.

Ennen matkaa, matkan aikana, matkan jälkeen muista -> asiakkaan ääni!

Useimmilla matkanjärjestäjillä on verkkosivuillaan ON LINE CHAT palvelu. Chatin tarkoitus on antaa nopeasti vastauksia asiakkaan kysymyksiin. Esim. jos asiakas asiakas tarvitsee apua varauksen tekemisessä verkossa niin chatissa asiakas saa nopeasti ostopäätöstä vahvistavaa lisätietoa. 

ON LINE CHAT palvelu on nykypäivää, koska lisäämällä ihmisen ja henkilökohtaisen palvelun verkkosivuille kasvatat var,asto myyntiä  saat lisää yhteydenottoja.

Asiakastyytyväisyys paranee ja samalla ehkäistään asiakkaiden turha verkkosivuilta poistuminen. Itse chattailen asiakkaidemme kanssa työssäni ja usein he mainitsevat keskustelun lopuksi, että kyllä tämä chat palvelu on hyvä juttu. 

Chatin kautta kävijät eivät ole enää sitä harmaata massaa kuukausiraporteissa, vaan oikeita ihmisiä, joiden kautta huomaa mikä omilla sivuilla toimii ja mikä ei.

Perinteisimmät asiakaspalvelu kanavat, sähköposti ja puhelin ovat toki myös edelleen käytössä. Omassa työssäni olen huomannut, että on paljon asiakkaita jotka ovat jo katsoneet kohteen valmiiksi mutta eivät edelleenkään uskalla tehdä ostoa verkossa, vaan soittavat meille ja tekevät varauksen. He soittavat siitäkin huolimatta että tietävät että offline varauksista veloitamme heiltä 15 euron palvelumkasun. 

Toki on paljon sellaisiakin asiakkaita jotka tekevät varauksen verkossa, mutta soittavat sitten vielä meille ikään kuin varmistaakseen että kaikki on varmasti kunnossa. 

Matkailupalvelu tuottavalla yrityksellä tulisi tänä päivänä olla 24h palvelu. Joku numero pitää olla mahdollisten ongelmatilanteiden varalle.

Asiakkaalla tulisi myös olla mahdollisuus kohteessa, matkan aikana varata esim. retkiä.
Aurinkomatkoilla kohteessa palvelevat Aurinkomatkojen omat kohdeoppaat ja jos kyseessä on kohde jossa ei opaspäivystystä niin silloin toimiin Aurinkolinja (guide on call).

Syksyllä 2013 Aurinkomatkat avasi kohdekohtaisen twitter palvelun ensimmäisenä matkanjärjestäjänä Suomessa. Twitter on hyvä vuorovaikutusväline kuuntelemiseen ja kuulluksi tulemiseen. Viestintä matkanjärjestäjän ja asiakkaan välillä on  keskustelevampaa ja avoimempaa. . Tavoitte on lisätä kohteen kiinnostavuutta, tavoitettavuutta ja tuottavuutta lisämyynnin avulla.

Sosiaalisen median kotitehtävä 1.

Snapchat

Facebook, Instagram ja Twitter alkavat olla jo yleisesti vanhoja juttuja. Snapchat on nyt in.
Kertoo yle.fi/ylex. Aloittaessani digiopinnot Haaga-Heliassa minulle tuttua oli edellä mainituista vain Facebook. Nyt olen käyttänyt sen lisäksi Twitteriä ja ryhmätyön kautta opittua Periscope sovellusta. Instagramin olen myös puhelimeeni ladannut. 

Snapchat on pikaviestipalvelu, jonka kehittivät Stanfordin yliopiston opiskelijat Evan Spiegel ja Jonathan May.Käyttäjä voi ottaa kuvia ja videota, lisätä niihin tekstiä ja "leimoja" eli erilaisia kuvakkeita sekä lähettää niitä joko palvelun muille käyttäjille tai julkiseen "minun tarinaani" (engl. My Story). Otettuja kuvia tai videoita kutsutaan ”snapeiksi” tai yhä useammin "snäpeiksi".

Käyttäjä voi määrittää ajan, kuinka kauan snapit näkyvät vastaanottajan laitteessa (1–10 sekuntia). Määritetyn ajan jälkeen snapit poistetaan vastaanottajan Snapchat-sovelluksesta ja Snapchatin palvelimilta. Käyttäjä voi halutessaan tallentaa ottamansa kuvat ja videot omassa laitteessa olevaan galleriaan. Kuitenkin vastaanottajat voivat halutessaan tallentaa saamansa snapit ottamalla niistä ruutukaappauksen tai käyttämällä tarkoitukseen sopivaa ruudunkaappaussovellusta.

Sen sijaan, että käyttäjä lähettää snapin suoraan muille palvelun käyttäjille, hän voi vaihtoehtoisesti julkaista sen "minun tarinaan" eli My Storyyn. Siihen lisätyt snapit ovat käyttäjää seuraavien muiden Snapchatin käyttäjien julkisesti nähtävissä seuraavien 24 tunnin ajan. Käyttäjät voivat seurata, kuinka monta katsojaa heidän My Story -snapeillään on, sekä näiden käyttäjätunnukset.

Suomessa Snapchat on yleistynyt etenkin vuoden 2015 aikana, jolloin se sai runsaasti mediahuomiota. Nuorten keskuudessa sitä on kuitenkin käytetty laajemmin jo vuodesta 2014 lähtien.

Lokakuussa 2015 julkaistun kyselyn (Polaris Nordic Digital Music Survey 2015. YouGov, Teosto, Tono, Koda, 2015) mukaan Snapchatia käyttäisi n. 8 % 12-65-vuotiaista suomalaisista. Nuorten 12-17-vuotiaiden osalta lukema olisi samaisen kyselyn mukaan 38 %, mutta tähän lukemaan tulee suhtautua varauksella kyseisen ikäisten vastaajien pienen määrän vuoksi (lähde, Wikipedia https://fi.wikipedia.org/wiki/Snapchat)

Snapchatin uusi päivitys toi myös käyttäjien mielestä epämiellyttävän uutuuden – kenenkään Snapchat-käyttäytymistä ei voi enää vakoilla.

Uutiset säilyvät palvelussa 24 tunnin ajan, jonka jälkeen ne päivittyvät.

Snapchatin päivitys poisti käyttäjän Best Friend -listalla olevien ihmisten mahdollisuuden nähdä, keiden kanssa muut ovat jakaneet eniten kuvia. Päivitys uudisti kuitenkin videoiden katselutapa. Nyt videota ei tarvitse painaa peukalolla koko videon ajan, vaan se voi avata ja katsoa vain napauttamalla videota.

Ei siis enää pelkoa siitä, että viesti katoaa taivaan tuuliin, jos vahingossa liikauttaa peukaloaan videon katseluaikana.

Snapchat-käyttäjän ei kuitenkaan tarvitse pelätä, että uudistuksen vuoksi on pakko katsoa kaikki pitkätkin videot. Uudistuneessa sovelluksessa niiden yli on mahdollista hypätä.
Lisäksi sovelluksen päivityksiin kuuluu "Add nearby", eli lisää läheltä -ominaisuus. Se on helppo tapa lisätä ystäviä yhdessä hengailun yhteydessä. Kännykän näytölle ilmestyy lista lähellä olevista ystävistä, jotka on sitten näppärää lisätä.


Lisäksi Snapchat paransi uudistuksessa tietoturvaansa.

Sosiaalisen median kotitehtävä 3.

Ryhmätyön aihe herätti minussa aluksi lähinnä kauhua syystä että aihe oli itselleni täysin tuntematon. Toiseksi että työ piti tehdä täysin virtuaalisesti verkossa, lukuunottamatta kuvauksia joissa kaksi henkilöä sai tavata.
Meidän ryhmässä työskentely oli tiivistä alusta alkaen. Perustimme testitilin Twitteriin ja Periscopeen heti tehtävän annon saatuamme ja he joilla oli mahdollisuus ladata sovellus puhelimiinsa pääsivät jo heti testaamaan videointia. Sovimme marraskuu etäpäivien jälkeen tapaamisen verkossa jo heti viikonlopulle. Sitä ennen jokaisen oli itse perehdyttävä Periscopeen syvemmin ja etenkin sääntöihin.
Perustimme oman yhteisön Google+:aan joka toimi yhteydenpito kanavanamme.
Ensimmäisessä verkkotapaamisessa teimme suunnitelman projektin etenemisestä. Seuraavaa tapaamista varten jokaisen tuli ehdottaa kuvausaiheita jotka lisäsimme lähetysaikataulu kalenteriimme. Tämän jälkeen tiimimme käsikirjoittajiksi valitut henkilöt suunnittelivat rungon työllemme jonka mukaan videoiden kuvaamispäivät jaettiin kuvaamiseen vastuu henkilöille .
Täytyy kyllä myöntää että ensimmäinen kuvauspäivänä mentiin kyllä todella oman mukavuusasteen alapuolelle. Jännitti ja kauhistutti lähteä tekemään livefilmiä. Hieman kyllä yllätyin kun aika moni olikin jo kuullut Periscopesta, ei vaan teinit vaan myös aikuiset. Se oli se Hesarin juttu joka oli juuri julkaistu sinä päivänä jolloin meidän ryhmä aloitti kuvaukset. http://www.hs.fi/ilta/27112015/a1448595500558

Tuoreempi lehtikirjoitus oli Ilta-Sanomissa 8.12.2015 http://www.iltasanomat.fi/digi/art-1449543191068.html. Artikkeli oli huomattavasti kielteisempi kuin tuo aikaisempi Hesarin kirjoitus. Tosiasiahan kuitenkin on että jokainen voi itse omaa harkintaansa käyttäen päättää mitä sovelluksia ottaa itselleen käyttöön.

Ryhmässämme kaikki osallistuivat verkkotapaamisiimme ja niissä keskustelu on tiivistä ja antoisaa. Tunnustan kyllä itse oppineeni tässä tehtävässä eniten juuri muilta ryhmäläisiltä. Huippu tyyppejä kaikki! Loppumetreillä tuli jopa hieman haikea olo että nytkö meidän tapaamiset verkossa loppuu. Säännöllisistä tapaamisista oli tullut jo niin tapa. Tämä ryhmätehtävä myös osoitti sen että ryhmätyöskentely todellakin toimii myös näin virtuaalisesti. Kaiken kaikkiaan kiva ja opettavainen kokemus.

1. Verkkokauppa

Finpro auttaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälistymään, hankkii Suomeen lisää ulkomaisia investointeja ja kasvattaa ulkomaisten matkailijoiden virtaa Suomeen. Tehtävämme on tuoda kasvua Suomeen. Visit Finlandin integroitumisen myötä Finprossa työskentelee noin 250 asiantuntijaa 54 toimipisteessä 44 eri maassa. Suomessa Finprolla on toimipiste yhdeksällä paikkakunnalla. Finpro hallinnoi merkittäviä kansallisia hankkeita kuten puhtaan teknologian Cleantech Finland, Future Learning Finland ja FinlandCare. Finpron muodostavat Export Finland, Visit Finland ja Invest in Finland. Olemme keskeinen toimija Team Finland -verkostossa.www.finpro.fi

Finron tekemän ensiselvityksen mukaan suomalaisen verkkokaupan tulevaisuus on huolestuttavalla tolalla. Tässä selvityksessä ei kuitenkaan otettu kantaa palveluliiketoimintaan harjoittaviin yrityksiin - matkailu, vapaa-aika ja elämystuotanto on siis valittavasti jäänyt selvityksen ulkopuolelle.

Suomalaisten yritysten kasvua ja kansainvälistymistä edistävä Finpro on huolissaan suomalaisten yritysten riittämättömästä panostuksesta verkkokaupankäyntiin. Kansainväliset verkkokaupan jätit ovat vakiinnuttaneet asemansa, mutta pk-yrityksillä on markkinoilla yhä paljon voitettavaa.

Finpro suunnittelee lääkkeeksi uutta kuluttajaverkkokauppaan keskittyvää kasvuohjelmaa, jolla pyritään löytämään tehokkaita keinoja verkkokaupankäynnin kansainväliseen laajentumiseen ja kasvuun.

http://www.finpro.fi/uutiset/-/asset_publisher/1skL/content/suomalaisen-verkkokaupan-tulevaisuus-on-huolestuttavalla-tolalla

Matkaililutuotteet ovat ostetuimpia tuotteita Suomessa ja ulkomailla. Matkailutuotteiden osuus Suomessa kaikista verkko-ostoksista on suurin, se on 33%. Online myynti kasvaa voimakkaasti Länsi-Euroopassa ja Itä-Euroopassa ja Kiinassa 57 %  matkailjoista tekee varauksensa verkkokaupasta.

http:www.liiketoiminta.info/missa-menet-matkailun-verkkokauppa

Itä-Suomen Yliopiston Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksessa oli tehty tutkimus aiheesta "Suomalaiset matkailun verkkokaupat - nykytila ja tarjonta 2012"

Tutkimuksessa verkkokaupat jaettiin majoitusyritysten lisäksi matkanjärjestäjiin, alueellisiin matkailuorganisaatioihin, hiihtokeskuksiin, kylpylöihin,

lomakeskuksiin/lomakyliin, välityspalveluiden tarjoajiin sekä muihin

verkkokauppoihin. Valtaosa verkkokaupan omistajista oli suomalaisia pk-yrityksiä. Ainoastaan matkanjärjestäjistä noin puolet oli isjo kansainvälisiä yrityksiä. matkailun

Matkanjärjestäjien verkkokauppoja löytyi yhteensä 69 kappaletta.

Tilastokeskuksen majoitusyritysten lukumäärään suhteutettuna voidaan yleistää, että

Suomesta löytyi tutkimuksen  noin 377 majoitusyrityksen verkkokauppaa. Muut löydetyt matkailuaiheiset verkkokaupat olivat kahdeksan eri matkailukohteen (esim. Muumimaailma, Joulupukin lomakylä ja Särkänniemi) sekä neljän ohjelmapalveluyrityksen verkkokaupat. Yhteensä suomalaisia matkailualan verkkokauppoja arvioitiin olevan vuonna 2012 yhteensä 533 kappaletta. Näistä noin 70 prosenttia kuuluu majoitusyrityksille. Suurin osa (79 %) verkkokaupoista tarjosi mahdollisuuden ostaa tuotteita, lopuilla oli pelkkä varausmahdollisuus.

  

Edelleen valtaosalla suomalaisista majoitusyrityksistä on kotisivuillaan vain yhteydenottolomake tai yhteystiedot varauksentekoa tai tiedustelua varten, mutta kuten huomattiin valtaosa käyttää jo Booking.comia tai muita vastaavia verkkokauppoja. Tutkimuksen tuloksia tarkasteltaessa tulee kuitenkin muistaa, että tutkimuksessa tarkasteltiin nimenomaan Suomessa toimivia ja suomalaisten käyttämiä verkkokauppoja. Ulkopuolelle jäi paljon kansainvälisiä toimijoita kuten Hotels.com ja kansainväliset lentoyhtiöt, sillä tutkimuksessa keskityttiin vain tarkastelemaan suomalaisten verkkokauppojen tarjontaa. Tutkimuksessa on kuitenkin mukana joitain kansainvälisiä yrityksiä lähinnä matkanjärjestäjien joukossa, sillä monella on suomalainen domain kuten TUI:n Finnmatkoilla (www.finnmatkat.fi).

http://www2.uef.fi/documents/1145891/1362853/Verkkokauppakartoitus.pdf/a294bdf0-b4cf-4cee-b783-3e9f2f0dec3a

Suomalaiset verkkokaupat ovat ulkomaisia huonompia ainakin seitsemällä tavalla

1. Pienempi valikoima

Suomalaiset kuluttajat kokevat, että ulkomaisissa verkkokaupoissa on kotimaisia laajemmat valikoimat, selvisi TNS Gallup -tutkimusyhtiön tekemässä kyselytutkimuksessa

2. Korkeammat hinnat

Verkko on tehnyt hintavertailun helpommaksi, vaikka erilaiset piilotetut toimitusmaksut saattavatkin hämätä. TNS Gallupin kyselyn mukaan suomalaiset suosivat ulkomaisia verkkokauppoja myös siksi, että he pitävät niitä halvempina kuin kotimaisia.

3. Tyylittömät verkkosivut
Retail Lab - tutkimusyhtiön tekemän Suomaiseln Verkkokaupan tila 2013 -tutkimuksen mukaan kotimaisten verkkokauppojen heikkouksia on niiden "esteettinen llatu" eli ulkoasu.

4. Asiakasta ei osata houkutella
Suomalaisen Verkkokaupan tila 2013- tutkimuksessa verkkokauppojen kyky inspiroida ostamaan sai huonoimmat pisteet testaajilta.

5. Suomalaiset verkkokaupat eivät halua kansainvälistyä

Suuri osa suomalaisista verkkokaupoista jää ulkomaisten jalkoihin siksi, etteivät ne edes yritä haastaa niitä. Tämä näkyy esimerkiksi kielivalikoimassa.

Pohjoismaisia verkkokauppoja tutkineen OC&C-tutkimusyhtiön mukaan suomalaisten kauppojen  verkkosivut ovat yleensä suomen lisäksi vain englanniksi,

6. Ostoksien toimitus
OC&C tutki myös mihin maihin verkkokaupat toimittavat. OC&C:n mukaan 73 prosenttia suomalaisista verkkokaupoista toimittaa tuotteita vain kotimaahan, kun yleisesti Pohjoismaissa osuus on 38 prosenttia.

7. Jäädäänkö jälkeen vielä mobiilissakin?
Suomalaiset kaupat ovat lähteneet hyvin hitaasti mukaan verkkokauppaan, vaikka kuluttajat ovat olleet siihen valmiita ja verkot ovat kehittyneitä.
- Suomalaiset ostavat verkosta, jos ei kotimaasta, niin ulkomailta.

Älypuhelimilla käytetään yhä enemmän verkkopalveluja. 

2. Jakelukanavat

Eskelisen Lapinlinjat
http://www.eskelisen.fi/

Yrityksen landingpage on selkeä, ensisilmäyksellä huomaa mitä kyseinen yritys tarjoaa.

Tilausajoista pyydetään tarjous suoraan yritykseltä. Itselläni on kokemusta yhteistyöstä tämän yrityksen kanssa, koska olen varannut heiltä tilausajoja Hurtigruten risteilyltä palaaville ryhmille  Kirkkonimestä Ivaloon. Tästä on jo tosin muutama vuosi aikaa ja tilaukset hoidettiin tuolloin sähköpostitse ja puhelimitse. Kaikki toimi erinomaisesti.

Sen sijaan reittiliikenteen liput ostetaan matkahuollon kautta. Matkahuolloin sivuilla kielivalinnat on suomi, ruotsi ja englanti, kun taas Eskelisen omilla sivuilla on myös saksa kielivaihtoehtona.

Sivustolla pitäisi olla tänä päivänä kyllä edes jonkinlaista some mainontaa, ainakin Facebook siellä olisi hyvä olla.

Pellohovi
http://www.pellonhovi.fi/

Ihan mukavan näköiset kotisivut. Kielivaihtoehdoissa huomioitu sekä kotimaiset että kansainväliset asiakkaat vaihtoehdoilla ruotsi, venäjä ja englanti. Kuviin satsaisin saitilla kyllä enemmän. Kuvagalleriassa on viisi kuvaa joista kolme liittyy ruokailuun. Itse hotellista ja huoneista voisi olla kuvia. Tosin niitähän löytyy sitten sieltä booking.comin sivuilta jonne varaa huone vie.

Plussaa on ehdottomasti se että sivuilla on Facebook.

Yhteystiedoissa voisi olla vielä esim. Google mapsin kartta, josta sijainti olisi helppo hahmottaa.

Lounatuuli
http://www.lounatuuli.com/

Hotellin esittely kohdassa Huoneiden hinnat vähän pomppimat, asetteluun kiinnittäisin huomioita. 

Huonevaraukset  vain puhelimitse 08 423075 , EI SÄHKÖPOSTILLA. Tämä on mielestäni tosi outoa. Kannattaisi harkita yhteistyötä paikallisen matkatoimiston tai jonkun keskusvaraamon kanssa.

Sen sijaan kokous- ja juhlapalveluista voi pyytää tarjouksen sähköpostitse.

Ravintola välilehdellä oli tietoa joulupöydästä ja menusta, mutta ei mainintaa voiko pöytävarauksia tehdä etukäteen?

Myös kellonajat puuttuivat, eli miten ravintola on auki ja mihin aikaan noutopöytä on katettuna.

Yhteystiedot kohdassa oli myös kartta, se on hyvä juttu.

Eivät ole mukana sosiaalisessa mediassa, joten suosittelisin ainakin liittymään Facebokiin. 

Onnenperantalli
http://www.onnenperantalli.fi/

Etusivun ajankohtaisuus
Kävin sivuilla 25.11. ja etusivulla on vielä näkyvissä vanhaa tietoa seuraavasti:
Onnenperän tallin avoimet ovet lauantaina 3.10 klo. 13-15!
Syyslomalla tunnit pidetään normaalisti. Jos olet lomalla, muistathan ilmoittaa siitä edellisellä kerralla. Jos peruutuksia on paljon ryhmiä saatetaan yhdistää, mutta tästä ilmoitetaan erikseen.
Lue lisää syyslomaleiristä leirit ja kurssit osiosta!
Perushoitomerkkikurssi syyslomalla ke 14.10 klo 10-15

Tallin asukkaat välilehti on hyvä. Jokaisesta hepasta oma esittely. Mukavaa myös että vastaavasti tallin työntekiöistä on esittely omalla välilehdellä. 
Hinnasto sivulla esitelty hinnat selkeästi, mutta osta verkosta mahdollisuutta ei ole. Voisikohan sellainen olla heille mahdollista?
Ajankohtaista välilehdellä oli taas vanhaa tietoa. Mielestäni olisi hyvä olla välilehti jossa olisi kuvia ja juttua järjestetyistä kursseista. 

Tällä hetkellä sivut vain suomeksi. Kannattaisko heidän panostaa myös kansainvälisille markkinoille?

Seaction
http://www.seaction.com/fi

Vakuuttava landingpage. Nyt ollaan ajan hermolla. Asiasisältö kohdillaan ja visuaalisuudessa ollaan onnistuttu. 
Empä ollut tästä ennen kuullutkaan. Hyvä tietää että tällainen elämyspalveluita tuottava yritys löytyy täältä pääkaupunkiseudulta. 
Mitään muuta huomautettavaa en löytänyt kuin sen että tiedustelut ja varaukset ilmeisesti vain puhelimitse tai sähköpostitse. Miten olisi verkkokauppa? Yrityksen yhteistyökumppani verkosto on vakuuttava.